En oikeastaan ole varma siitä, mitä haluan. Jos lähden taas matkaoppaaksi....mitä sitten ? Jos jään pääkaupunkiseudulle työttömäksi työnhakijaksi....mitä sitten ? Entä jos päädyn granny-nannyksi jonnekin muille maille....mitä sitten ?
Juuri nyt, tänään, on kuitenkin ensimmäinen lomapäivä tällä ruhtinaallisella kahden viikon kesälomallani....juuri nyt ei tarvitse tehdä mitään päätöksiä. Aion nauttia ulkoilmasta, käydä kuntosalilla, uppoutua musiikkiin, vain olla.
Ehkä sitä voisi uskoa siihen, että Maailmankaikkeus heittää minut sille polulle, joka näistä olemassa olevista vaihtoehdoista on se oikea. Tai....sitten mennään taas takapuoli edellä puuhun ja opitaan jälleen uusi oppiläksy.
***
Still floating in this sea of uncertainty, hitting the shore at times with a slightly clearer view for what I should be doing - only to be pulled back again to the wide open sea without as much as a sliver of an idea of the right direction.
At times like these I can't seem to bring myself to blog about...anything. Three weeks from now I will be having the interview for that guide job - I haven't really applied for other jobs at this point because I want to see how this goes first....but there is, of course, that nervous fear about not really knowing where I want to be, what I want to do - and whether I will choose the right thing.
For now though....two weeks off work - no decisions to make, no tasks to complete. Just breathe the fresh air, exhaust the body by working out, dive into music....just be.
Perhaps the Universe will nudge me onto the right path....or, maybe I still have some lessons to learn...I'm sure I'll find out soon enough.
